Ubisoftin kriisi: Taistelu trendejä vastaan työntekijöiden kustannuksella

Videopelialan jatkuvasti kehittyvän maiseman keskellä tuhannet pelialan työntekijät ovat menettäneet työpaikkansa viime vuosina, ja Ubisoft, kuudenneksi suurin työllistäjäyritys, kohtaa myös vaikeita päätöksiä. Yrityksen sisäinen moraali on laskenut, ja työntekijät pelkäävät, että uudelleenjärjestelyt johtavat väistämättä työpaikkojen menetykseen.

Työllisyyden epävarmuus on tällä hetkellä tunnettavissa koko toimialalla, mutta Ubisoftin johto jatkaa määrätietoista pyrkimystään trendien perässä, mikä usein johtaa resurssien tuhlaamiseen tai pettymyksellisiin lopputuloksiin. Jos kustannussäästötoimenpiteitä toteutetaan, johto ei joudu kantamaan niistä suurinta taakkaa.

Vuoden 2023 alusta lähtien yli 15 000 videopelialan työntekijää on menettänyt työpaikkansa, joista yli 5 600 yksin tammikuussa 2024. Ubisoft ei ole säästynyt tältä kohtalolta, sillä se on irtisanonut 124 työntekijää marraskuussa 2023. Kuitenkin sisäpiirin lähteet uskovat, että tämä vasta alkua yrityksen saneeraukselle.

Mutta miksi sisäiset jännitteet ovat kärjistyneet huolimatta siitä, että yrityksellä on ollut parhaimmat pelijulkaisut vuosikymmeneen? Olen keskustellut useiden Ubisoftin työntekijöiden kanssa viime kuukausien aikana ymmärtääkseni miksi.

Villien hanhien perässä

Viime vuosina Ubisoftin strategia on siirtynyt pois innovaatiosta ja luovuudesta, mikä on johtanut yrityksen villien hanhien perässä juoksemiseen etsimään ajoissa suosittua sisältöä. Pyrkimys luoda jälleen uusi massiivinen ilmainen taistelupelityyli, samoin kuin kiinnostus NFT:eihin ja web3:een, on johtanut lukuisien projektien peruuntumiseen, lahjakkuuksien tuhlaamiseen ja merkittäviin kustannuksiin.

Erään lähteen mukaan yhtiöllä oli yhdessä vaiheessa noin tusina taistelupelifragmenttia kehityksessä vuosien 2021 loppupuolella ja 2022 alussa. Monet näistä projekteista eivät resonoineet pelaajien kanssa testeissä ja ne peruttiin sen seurauksena.

Yksi tällainen peli oli Ghost Recon: Frontline, joka sai kritiikkiä faneiltaan jo ensimmäisestä julkistuksestaan lähtien, koska se ei vastannut pelaajien kiinnostuksenkohteita. Yhden julkaisun suosituimmat kommentit pelin trailerin alla olivat: ”Yhteisö: Haluamme paluun juurille, tiukkaan taktiseen toimintapelaamiseen – Ubisoft: Kuulemme toiveenne, tässä on taistelupeli.” Nämä eivät olleet vain sanoja YouTubessa, koska neljän vuoden kehityksen jälkeen peli peruutettiin kesällä 2022 ilmoittamatta tarkkoja syitä. Neljä muuta julkaisematonta peliä on myös peruttu julkisesti kesästä 2022 tammikuuhun 2023 asti, mukaan lukien Splinter Cell VR ja Project Q.

Taistelupelit eivät olleet ainoa trendi, jota Ubisoft ajo. Vuoden 2021 lopussa yhtiö ilmoitti Ubisoft Quartzista – heidän yrityksestään hyödyntää NFT-boomia kyseisellä hetkellä. Julistus sai aikaan julkisia protesteja, ja sisäisesti työntekijät tunsivat olonsa nolostuneiksi liittyessään tällaiseen huonosti harkittuun ja irralliseen päätökseen. Kaksi vuotta myöhemmin Ubisoft tajusi, että NFT:t eivät ole niin tuottoisaa teknologiaa kuin he alun perin luulivat. Siitä huolimatta yhtiö jatkaa hiljaista työtään NFT-/web3-projekteissa, kuten Champions Tactics: Grimoria Chronicles.

Tulevia julkaisuja varten kustantaja keskittyy tällä hetkellä live-pelipalveluihin ja pelinpurkupohjaisiin ammuntapeleihin. Sisäpiiri on saanut tietää, että yhtiö kehittää vähintään kolmea suurta tulitaistelupeliä tämän mallin pohjalta. Näihin kuuluvat The Division Heartland (julkaisupäivistä ei vielä tietoa), Project Maverick Far Cry -sarjasta (odotettu julkaisu vuonna 2025) sekä uusi toisen maailmansodan teemainen IP, jonka odotetaan tulevan markkinoille vuosien 2026-2027 välillä. Onko kaikki nämä pelit todella julkaistavana, se jää nähtäväksi, mutta niiden parissa työskentelevät pelkäävät, että markkinoille tulo saattaa olla jo liian myöhäistä.

Jatkuvat Viivästykset ja Huonohoitoinen

Viime vuosina yksi asia on pysynyt vakiona Ubisoftin peleissä – viivästyksiä. Tämä turhautuminen on tuntunut sekä julkisesti että sisäisesti, pääasiassa epärealististen sisäisten määräaikojen ja huonon johdon vuoksi.

Yksi tunnetuimmista esimerkeistä jatkuvista viivästyksistä on Skull and Bones, merirosvojen peli, joka on ollut kehityksessä kymmenen vuoden ajan ja kärsinyt kuudesta julkisesta viivästyksestä. Sen arvioidaan maksaneen noin 200 miljoonaa dollaria, summaa, joka tuskin saadaan takaisin. Useimmiten viivästyksiä ajoi johtajien urakehityksen tavoittelu. Usein muuttuva visio loi myrkyllisen ilmapiirin, jättäen jotkut kehittäjät hukassa ja epävarmoiksi päivittäisistä tehtävistään.

”Eräänä päivänä vain istuin siinä katsoen YouTube-videoita”, sanoi entinen projektissa työskennellyt työntekijä.

Lopulta pöly laskeutui ja Skull and Bones -pelin perustukset saatiin viimein rakennettua. Sisäiset viivästykset muuttuivat julkisiksi viivästyksiksi, kun Ubisoft Singapore kohtasi sarjan epärealistisia määräaikoja.

Valitettavasti Skull and Bones ei ole ainoa peli, joka on kokenut tällaisen kohtalon. Huono johtaminen on ongelma julkaisulinjastossa, aina Beyond Good and Evil 2:seen asti, joka on ollut ”kehityshelvetissä” lähes 15 vuotta eikä ole vielä lähelläkään valmistumista, sekä XDefiantiin, Ubisoft San Franciscon kehittämään ilmainen ensimmäisen persoonan ammuntapeliin, joka on säännöllisesti viivästynyt lisäominaisuuksien lisäämisen vuoksi, jotka häiritsivät pelin nykyistä rakennetta.

Palaaminen Toimistolle

Syyskuussa 2023 noin 4 000 työntekijää Ubisoft Montrealista palasi toimistolle kolmen vuoden etätyön jälkeen koronaviruspandemian vuoksi. Päätös sai ankaraa kritiikkiä Montrealin työntekijöiltä ja koko yritykseltä, mutta sitä ei otettu huomioon. Nyt vain muutaman kuukauden kuluttua Ubisoft ottaa käyttöön pakollisen toimistolle paluupolitiikan koko yrityksessä, ainakin kahdeksi päiväksi viikossa.

Eräs tällainen politiikka on ollut voimassa 2. huhtikuuta 2024 alkaen Global Publishing -osastolla, joka joutuu palaamaan toimistolle niinä kahtena pakollisena päivänä.

”Politiikka on luottamuksellinen eikä sitä voi paljastaa”, korostaa Insider Gaming, joka sai pääsyn politiikkaan.

The source of the article is from the blog anexartiti.gr