Tom Misch
1980-luvun alussa henkilökohtaiset tietokoneet olivat kaukana grafiikkatehoista, joita tunnemme nykyään. Koneet kuten IBM PC 5150 ja sen kloonit olivat rajoitettuja tekstipohjaisilla näytöillä tai matalan resoluution kuvagrafiikalla. Maksimi värikuva oli vaivaiset 320 x 200, ja paletissa oli vain neljä väriä.
Siihen aikaan nämä grafiikkamahdollisuudet olivat paljon toivomisen varaa. Kotitietokoneet, kuten Commodore 64, ylpeilivät 16-värisellä grafiikalla, ja Apple esitteli Apple IIc:n jopa korkeammalla resoluutiolla ja värivaihtoehdoilla. IBM:n oli pysyttävä vauhdissa mukana, ja näin syntyi Enhanced Graphics Adapter (EGA).
Alkuperäisen EGA-kortin, joka oli suunniteltu IBM PC/AT:lle, oli massiivinen lisäkortti, joka oli yli 13 tuumaa pitkä. Se sisälsi erikoispitimukset, muistiohjaimet ja kristallikellot varmistaakseen sujuvan toiminnan. Aluksi siinä oli 64 kt RAM-muistia, mutta sitä pystyi päivittämään 192 kt:iin.
Yksi EGA-kortin tärkeimmistä ominaisuuksista oli sen yhteensopivuus olemassa olevien näyttöjen, kuten Color Graphics Adapter (CGA) ja Monochrome Display Adapter (MDA) kanssa. Tämä saatiin aikaan käyttämällä samaa liitintä ja lisäämällä DIP-katkaisimia näytön valintaan.
EGA toi merkittäviä parannuksia verrattuna CGA:han. Se tarjosi resoluutiot jopa 640 x 200 tai 640 x 350 ja värivalikoiman 64 väriä, mikä mahdollisti visuaalisesti houkuttelevamman grafiikan. Pelit, kuten ”The Secret of Monkey Island”, osoittivat selkeän eron EGA:n ja CGA:n välillä visuaalisesti.
Toisaalta yksi EGA:n suurista haitoista oli sen huomattava hinta. Peruskortti yksistään maksoi yli 500 dollaria, ja Memory Expansion Cardin ja yhteensopivan näytön lisääminen nosti hinnan lähes 1000 dollariin. Tämä teki EGA:sta ylellisyyden vain kaikkein omistautuneimmille PC-harrastajille.
Onneksi muut yritykset tulivat markkinoille tarjoten edullisempia EGA-yhteensopivia grafiikkakortteja. Chips and Technologies (C&T) kehitti pienemmän, kustannustehokkaamman sarjapuskurin, mikä johti lukuisien EGA-kloonien esittelyyn. Tämä mahdollisti EGAn saavuttamaan merkittävän markkinaosuuden, yli 40% lisäkorttimyynnistä vuoteen 1986 mennessä.
EGA:lla oli myös syvävaikutus PC-pelien kehitykseen. Se mahdollisti visuaalisesti upeiden pelien luomisen, kuten Advanced Dungeons & Dragons -sarjan ja graafiset seikkailut, kuten ”Kings Quest” ja ”Maniac Mansion”. EGA teki toimintapelien pelaamisen mahdolliseksi PC:llä, jossa oli vieritystä ja pioneeri-3D-moottoreita.
Katsottuna taaksepäin EGAlla oli omat rajoituksensa, mutta se toimi ratkaisevana askeleena PC-grafiikan kehityksessä. Se avasi tien kehittyneemmille grafiikkastandardeille ja työnsi pelikehityksen mahdollisuuksia. Tänään meidän on kiitettävä EGAn nöyriä alkuja sen vaikutuksesta PC-pelimaailman muovaamisessa.
